Elämä yhtä aakkosta

Kiitos taas haasteesta Hanna, näihin kyllä tartun.:P

A: Anteeksi antaminen. Se on kauneinta ja tärkeintä, mitä voi toiselle ihmiselle tehä, silloin kun sen tekee täydestä sydämestään ja aidosti. Ilman anteeksi antamista elämä ois vaikeaa ja oikeastaan tuhoon tuomittua.

B: Blogi. Blokkaaminen on mielenkiintosta ajanvietettä, on mukava kertoa kavereille kuulumisia mutta toisaalta tässä yhistyy myös kaks mun intohimoa - kuvaaminen ja kirjottaminen.

C: Cd-levy. Tykkään kuunnella musiikkia ja pelata joitaki tietokonepelejä. Siispä cd:t on aika oleellisia, vaikka ei enää niin oleellisia kun ennen. Mutta kuitenki, ihan tarpeellisia kapistuksia silti. Sitä paitsi tykkään keräillä cd:itä. On paljon siistimpää omistaa viis cd:tä kaapissa kun kymmenen cd:n sisällöt koneella.:D

D: Diabetes. Erittäin oleellinen ja pakollinen osa mun elämää. Sairaus, jota oikeastaan vihaan sydämeni pohjasta ainakin aina sillon, kun pitää mennä verikokeisiin, kun tulevaisuus pelottaa tai kun kattoo kovettuneita sormenpäitä. Mutta tämän kanssa on vaan elettävä. Ja kai mä oon diabeteksen kautta myös oppinu paljon.

E: Eläimet. Oon aina tykänny (nisäkäs)eläimistä, myös muistakin niinku kastemadoista ja leppäkertuista, mutta noin pääpiirteittäin. Etenki koirat ja hevoset on ollu itelle tosi tärkeitä. Jos kaikki muu pännii, niin eläimet onnistuu aina jotenki rauhottamaan mieltä. Eläimet tekee ihmisen mielelle hyvää.

F: Fantasia. Tykkään lukea kirjoja, joissa on vampyyreita ja sen sellasta. Yliluonnollista. On huimaa, mitä kaikkea mielikuvituksella voi luoda. Mua kiehtoo fantasiassa semmonen tietty mystisyys ja toisaalta sen kaiken mahottoman maholliseks tekeminen. Se on ku sukeltamista toiseen todellisuuteen, jossa rikotaan perinteisiä rajoja. Suurin osa parhaista kirjoista joita oon lukenu, onki fantasiaa. Ehottomasti!

G: Gideon Daavid Aadam ja Eeva Hyppäsi Fissistä Cissiin. Hehee. Mulla ei oikeasti tuu yhtään mitään muuta mieleen! Sinänsä mulla ei oo yhtään ikävä musiikin teoriaa (soittotunteja kyllä vähän), mutta kyllä tuota lorua on joskus tullu käytettyä sen kaiken jälkeenki sormituksia miettiessä. Niinja sehän on apukeino että muistaa, missä duurissa on montako ylennystä.:D Ja tuosta rimpsustahan päästään pianonsoittamiseen, mikä on aika tärkeää mulle.

H: Häät. Tähän ois ollu monta muutakin vaihtoehtoa, esimerkiks hevoset ja huumori. Mutta tällä hetkellä häät on niin oleellinen osa mun elämää, että oli pakko laittaa se. On ihanaa suunnitella ja fiilistellä omia häitä<3

I: Iskä. Turva, luottamus, huumori ja yhteinen hauskanpito. Olin jo pienenä ihan iskän tyttö. Isi on mun kulta vaikka voissa paistais. Tarviiko siihen enää muuta sanoa?

J: Juho<3 Elämäni tärkein ihminen, jota ilman mää en ois tässä enkä ainakaan sama ihminen.

Mitä olisinkaan ilman sinua?

Vähemmän kuin nyt.

Olenhan oppinut katsomaan myös sinun silmilläsi,

kuulemaan myös sinun korvillasi,

ajattelemaan myös sinun tavallasi.

Sinä olet avartanut maailmankatsomustani –

oiva kumppanini.

Ystäväni.

-Pam Brown

K: Koti. On vaan niin rakas paikka, sinne on mukava palata ja siellä voi vaan nii olla vapaasti. Kotiin liittyy mulla vahvasti myös tuo seuraava kirjain.

L: Lappajärvi. Rakas kotikuntani ja kauniskaunis järvi. Joskus sitä kai kuvitteli, siskoni sanoin, että maailmassa ei voi olla mitään muuta yhtä kaunista järveä. Noh, voi olla ja onkin, mutta siitä huolimatta Lappajärvi tulee aina säilyttämää erityisen aseman mun syämessä.

M: Matkailu. Tykkään reissata, etenki ulkomailla, mutta myös Suomesta löytyy mahtavia paikkoja, joissa kiinnostais käyä. Ja sitten matkailu ihan vaan tuttujenki luona, eiköhän senki voi laskea. On aina mahtavaa lähteä reisuun, jos tietää, et näkee ystäviä tuttuja sukulaisia pitkästä aikaa!

N: Nauru. Mitä ois elämä ilman naurua? Aika kuivaa. On ihanaa nauraa varsinki ystävien kaa. Nauru rentouttaa ja yhistää.

O: Oivallus. Mun mielestä oivaltaminen on elämässä tärkeää. Se, ettei porskuta eteenpäin miettimättä mitään, vaan että pysähtyy välillä pohtimaan ja punnitsemaa asioita. Sillon voi oivaltaa monia asioita, huomata juttuja mitä ei oo ennen aatellukkaan ja ymmärtää niin itteään kuin ehkä muita ja maailmaa paremmin.

P: Pilvilinnat. Mulla tuli mieleen ajatelma: "Älä rakenna linnoja pilviin, sillä tuuli ne hajottaa. Älä katso syvälle silmiin, joita et voi unohtaa." No, mä oon kyllä elämässäni tehny kummankin, enkä oo katunu enkä aio katua kumpaakaan. Pilvilinnoja on mukava rakennella, unelmoia, suunnitellakin. Musta tuntuu, että ilman unelmia elämä ois paljon latteampaa. Niimpä toivon, että osaan ja uskallan vielä myöhemminki elämässäni unelmoia suuria.

Haluan säilyttää toivon

lapsellisen unelman ihmisestä

hänen katseestaan ja kosketuksestaan

sanomattomista sanoistaan.

En suostu liukuhihnalle putkeen.

Tahdon lentää huipulle

pudota pohjalle

eksyä ja löytää.

Tahdon nähdä huikaisevan valon

ja läpitunkemattoman pimeän.
-Satu Hassi

Q: Kuu kumottava. Siis en oikeasti keksi. Mutta kuu on aina yhtä hieno ja kiehtova.

R: Rakkaus. Mää oon sitä mieltä, että rakkaus pitää ihmisen elossa. Rakkaus on välittämistä toisista ja tietoa siitä, että joku välittää susta. Se on myös rakkautta elämään ja muihin asioihin. Rakkaus antaa elämälle värin.
Toisaalta rakkaus on myös tosi vahva sana, asia; se voi rakentaa mutta se voi myös hajottaa ja painaa maahan. Tää nyt ehkä kuvaa vähän synkällä tavalla rakkautta, mutta poimin tän kerran kirjasta ja oon siitä asti joskus halunnu tuua sen jotenki julki:

Eikö rakkaus ollutkin perimmäinen syy kaikkeen kärsimykseen, kaikkeen maailman pahuuteen? Sillä ellei rakastanut, ei myöskään välittänyt. Kunpa turtuisi niin ettei välittäisi. (Oli kerran äiti joka katosi, Jenny Jägerfeld, s.248-249)

S: Sisarukset. Heihin on oma ainutlaatunen suhde, jonkalaista ei varmaan voi saavuttaa kenenkää muitten ihmisten kautta. Sitä on kauhean vaikea selittää. Sisarukset on vähän niinku ystäviä, mutta silti se suhde on erilaine kun ystäviin. Sisarukset on mulle kauhean tärkeitä ja rakkaita<3

T: Tee. Oon taas innostunu juomaan teetä. (Se kyllä menee mulla vähän kausittain.) Suklaa ja tee, lurpslurps.

U: Usko. Elämän pohja ja perusta, minkä varaan on hyvä rakentaa horjuvaa taloa.

V: Valokuvaus. Oon aina tykänny räpsiä kameralla, mutta varsinaisesti keksin valokuvaamisen ilon yläasteella. Harmittaa tosin, että annan ihan liian vähän aikaa itelleni ihan vaan lähteä ulos tai muualle kuvaamaan.:8 Haluaisin valtavasti kehittää itteäni kuvaajana. Valokuvaaminen on ettimistä, kokeilemista, löytämistä, oivaltamista, kauneutta ja toisaalta myös rumuutta, intoa, hiljentymistä ja mielihyvää.

W: Wien. Meinasin ensin laittaa whatsapp, mutta sitten muistin tuon kaupungin, joka vei palan sydäntä, vois sanoa. Mulla on ollu vähän semmonen periaate, että en halua käyä kahta kertaa samassa paikassa ulkomailla. Mutta Wienin kohalla voisin tehä poikkeuksen. Sen kaupungin mukulakivikadut, rattaita vetävät hevoset, upeat kartanot loistavine kukkaistutuksineen ja ennen kaikkea uskomattoman taiteellisesti koristellut rakennukset teki muhun lähtemättömän vaikutuksen. Pistaasisuklaata, lämpöä ja huikea hotelli höystettynä pianoesityksillä iltasin, mitäpä muuta sitä oisin toivonu?!

X: X-treme. (Ööh Hanna, täytyy myöntää että tää idea tuli sulta. Liian vaikea kirjain purtavaks..) X-treme on tietyssä määrin aika mukavaa, pientä jännitystä elämään. Nimeomaa liftausreissu Hanna.;) Sitte ois kiva kokeilla joskus jotain vuorikiipeilyä koskessa tai purjelentoa vai mitälie. En tiiä termejä.:D

Y: Ystävät. Rakkaita tärkeitä ihmisiä, joitten kanssa voi pitää hauskaa ja jakaa iloja, mutta myös puhua vakavia ja vaikeitakin asioita. Ystävät tekee elämän helpommaks ja kevyemmäks astella.

Ilman ystävyyttä hyytyisin

kuin unohdettu talo saaren aution,

niin itseriittoinen ja suojaton,

kuin kivi joka aina yksin on.

Omaan maisemaani tyytyisin.

Ilman ystävyyttä kulkisin

kuin muukalainen joka syrjään jää,

kuin polku jolta puuttuu määränpää,

kuin pääsky jonka talvi yllättää.

Surun sydämeeni sulkisin.

Ilman ystävyyttä makaisin

kuin korpeen kelottunut kurja puu,

kuin lehti joka hankeen unohtuu,

kuin loputtoman pitkä marraskuu.

Löytäisi en kesään takaisin.

-Anna-Mari Kaskinen

Z: Zalando? Zara? Ööööö.... Nooh, vaatteet ja kengät ja ostosten tekeminen on aikasta mukavaa.;)

Å: Åland eli Ahvenanmaa. Oon aina halunnu käyä siellä, ja no, oon käynykki jossai satamassa laivareissulla Turusta Tukholmaan. Piti herätä keskellä yötä ja käyä kattoon miltä näyttää.:D Mutta oon halunnu käyä siellä ihan oikeasti.

Ä: Äiti. Me ollaan ehkä äitin kaa nii samanlaisia, että se ajaa meiät välillä törmäyskurssille. Mutta joka tapauksessa äiti on mulle loputtoman tärkeä<3 En voi olla muuta kun kiitollinen kaikesta, mitä äiti on mun hyväks tehny!

Äitini on päättymätön laulu sydämessäni,

joka kertoo lohdutuksesta, ilosta ja

olemisesta. Välillä unohdan sanoja,

mutten koskaan säveltä.

-Graycie Harmon

Ö: Ööö. Sillai on iha hyvä sanoa ku ei muuta keksi.;P