Oon iso poika jo!

"Mamma on kyllä ny laittanu iha villasella mun jutut, vaikka kovasti oon sille selittäny. Höh. Miten ny pienen koiran ison elämän sais mahutettua tähän tilaan tässä. Niimpä, ei mitenkää.

Tältä näytin lokakuussa, ku isäntäväki otti ja veti mun hurmurikiharat pois semmosella surisevalla vekottimella. Voitteko uskoa? Ottaa ny toiselta takki pois päältä. Piti aivan mennä omalle pedille nukkumaan. Mutta ihan hyvin sitä sitte pärjättii, tiettytietty.

Kävin viimevuojen puolella myös koulussa. Se oli kyllä vähän kumma paikka, kun vaikka siellä näki kavereita, niin ei saanu yhtään leikkiä! Eka sitä täyty toki vähä moittia, mutta kyllä siihen sitte tottu. Kun nääs sai herkkuja. Teen kuulemma herkkujen eteen mitä vaan. No, kai se pitääki ruokansa ansaita. Ja sitä paitsi temppujen tekeminen on hauskaa! Kävin siellä sekä isännä että mamman kaa. Välillä mammaa hermostutti mennä mun kaa sinne, vaikka koitin sanoa että nou panik. Ja iha turhaa hermoili, kyllä meillä hommat suju. Niinku isäntä sanoo että jos vaa te ihmiset tiiätte mitä haluatte ja saatte oma päänne järjestyksee, ni kyllä minä tee mitä pyyetää. Aika hyvi sanottu, jos multa kysytää. Oon kuullu vähä juttua että mentäs taas kohta kouluun. Jee!

Tää valkonen höskä on jotai iha parasta. Mikä voi olla mukavampaa ku möyrytä pihalla ja juosta lumipallojen perässä?! Mutta siinä on välillä vähä huonoja puolia.. Lumipallot jaloissa eikä ilmassa ei oo iha nii kiva liikkua...

En oo enää minkäänsortin pikkukoira vaan iso poika. Isäntäväki jostain syystä vähän naureskelee, ku koitan näyttää naapuruston koirille kuka on kingi. Ei näi isot pojat enää kenen tahansa kaa leiki, vai mitä?

Oon kyllä taas ihan yhtä pörrönne ku pikkusena. Paitsi mahan alta. En oikeen tiiä pitäskö siitä olla kuinka loukkaantunu.. No, ainaki se on parempi vaihtoehto ku se, että mamma räpeltää mun takkuja auki. Siinä alkaa jopa mullaki pinna kiristyy, vaikka oon pitkähermonen kaveri. Joo-o. Eihä sitä ny kukaan jaksa ikuisuuksia oottaa huomiota tai ruokaa tai että saa tulla pois vessasta. Parissa minuutissaki on jo kestämistä.

Oon tosin keksiny omia keinoja saaha vaikka sitä huomiota. (Älkää kertoko isäntäväelle!!) Hännän jahtaaminen on yks hyvä keino, kokeilkaa vaikka. Jos siihe ei reagoia niin sitte vähä ulinaa mukaa. Iha helppoa.

Yks elämän makosimpia juttuja on tietty myös nukkuminen. Oiski aika mennä yöunille, mun nukkumaanmenoaika on menny aikoja sitte. Tässä vähä mallia teillekki oikeasta nukkuma-asennosta!

Nauttikaa teki lumesta vielä ku voitte, mä ainaki aion. Adiós ja hyvää yötä!"